Päihdepalveluissa on parannettavaa – Päihdeasiamiehen tavoitteet hyvinvointialueille

Tulevat hyvinvointialueet tulevat vastaamaan laajasta ja tärkeästä kokonaisuudesta. Aluevaalien myötä hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvä sosiaali- ja terveydenhuolto on kansalaisten kannalta merkittävä, kaikkia koskeva asia. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeasiamiehenä lähestyn tätä aihetta päihdehoitoon ja päihdepalveluihin liittyvien aiheiden kautta.

Päihdeasiamiehen viidessä aluevaaleihin liittyvässä tavoitteessa esiin nostetaan päihdepalveluiden hyvä saavutettavuus kaikkialla Suomessa, palveluiden monipuolisuus, asiakkaan kuunteleminen ja arvostava kohtaaminen, päihderiippuvaisen ihmisen läheisten oikeus palveluihin sekä päihdepalveluiden hoitoonpääsyajat.

Näiden asioiden kohdalla on ollut toistuvasti puutteita ja niiden korjaaminen on ollut hankalaa. Kun rakenteet nyt muuttuvat, juuri näihin tärkeisiin asioihin on syytä panostaa.  Nyt on mahdollisuus saada päihdepalveluihin liittyvät ongelmakohdat kuntoon.

Päihdepalveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä ottavat yhteyttä päihdeasiamieheen juuri silloin, kun he tarvitsevat apua hoitoon pääsyyn tai hoidon aikaisiin ongelmatilanteisiin. Näin tieto vallitsevista epäkohdista tavoittaa päihdeasiamiehen. Alla avatuissa päihdeasiamiehen tavoitteissa aluevaaleihin on nostettu esiin nykytilanteen epäkohtia.

Päihdeasiamiehen tavoitteet aluevaaleihin:

1.Päihdepalveluiden hyvä saavutettavuus
On varmistettava, että alueen päihdepalveluista tiedotetaan riittävästi sekä verkkosivuilla että muilla keinoin niin, että tiedon puute ei ole esteenä palveluihin pääsylle. Tällöin on otettava huomioon myös se, että kaikilla ei ole tietoteknisiä taitoja tai välineitä. Palveluihin voi olla vaikea päästä myös liikuntaesteen, mielenterveyshaasteiden, perhetilanteen tai varattomuuden takia. Nämä ongelmatilanteet on tunnistettava ja ratkaistava muun muassa kotiin vietävien palvelujen kautta.

2.Monipuoliset tarpeen mukaiset päihdepalvelut koko Suomessa
Päihdepalveluita tulee olla tarjolla sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta. On tärkeää, että palvelut ovat monipuolisia ja niiden antajilla on laaja asiantuntemus. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota palvelu- ja hoitoketjujen jatkumoon, jolloin asiakas ei pääse putoamaan palveluiden väliin. Päihderiippuvuus ei saa estää muiden sairauksien tai ongelmien hoitamista. Yksittäiset asiakkaat saavat apua erilaisista palveluista: jollekin riittää keskusteluapu, mutta joku toinen tarvitsee pitkän laitoskuntoutuksen. Yksilöllinen tarve on keskeinen kriteeri, kun arvioidaan, millaista hoitoa tai kuntoutusta asiakkaalle annetaan.

3. Asiakkaan kuuleminen ja kunnioittava kohtelu
Kun asiakas on hakeutumassa päihdepalveluiden piiriin, hänellä on oma näkemys tilanteestaan ja ongelmastaan. Asiakkaan kuuleminen näistä seikoista on tärkeää. Niiden pohjalta päästään keskustelemaan siitä, mitä palveluvaihtoehtoja on tarjolla ja mitä niistä voidaan valita. Sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon henkilökunnalla on oltava riittävät valmiudet kohdata palveluita tarvitseva syyllistämättä ja kunnioittavasti.

4. Läheisten palvelujen varmistaminen
Sekä päihderiippuvuuksista kärsivällä itsellään että hänen perheellään ja muille läheisillään on  oikeus saada tarpeelliset päihdehuollon palvelut. Varsinkin läheisten on monin paikoin vaikeaa saada palveluja. On huolehdittava siitä, että läheiset saavat sitä apua, tukea ja hoitoa, jota he tarvitsevat.

5. Lyhyet odotusajat hoitoon pääsylle
Hoitoonpääsyajat vaihtelevat valtakunnan tasolla huomattavasti. On varmistettava, että asiakas pääsee kaikkialla hoitoon silloin, kun hän on motivoitunut ja tarvitsee hoitoa. Odotusajan tulee olla mahdollisimman lyhyt, jolloin hoito todennäköisimmin onnistuu ja johtaa hyviin lopputuloksiin.Tällä hetkellä kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuaika on kolme kuukautta. Aika lasketaan siitä, kun hoidon tarpeen arviointi on loppuun suoritettu. Vireillä oleva lainsäädäntöuudistus lyhentäisi hoitotakuuajan seitsemään vuorokauteen 1.4.2023 lukien. Tämä koskisi myös mielenterveys- ja päihdehäiriöiden perustason hoitoa.

Kirjoittaja:

12.1.2022
Tuula Sillanpää
päihdeasiamies
EHYT ry