Oikeus hoitoon tarpeen mukaan

Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (= toimeentulotuki sosiaalihuollon viimesijaisena taloudellisena tukena ja esimerkiksi oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon äkillisessä alkoholimyrkytystilanteessa tai huumeiden yliannostustapauksessa).

Kiireellinen sairaanhoito mukaan lukien mielenterveys- ja päihdehoito sekä psykososiaalinen tuki on annettava potilaalle asuinpaikasta riippumatta (terveydenhuoltolaki 50 §).

Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa myös yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (sosiaalihuoltolaki 12 §).

Lisäksi perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut siten kuin tarkemmin lailla säädetään (19 §).

 

Kuntien yleinen päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuus

Päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja päihdehuoltolaissa.

Sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalipalveluja on järjestettävä mm päihteiden ongelmakäytöstä ja mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (3 luku 11 § ja 14 §). Päihdetyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin liittyviä hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä tuetaan päihteettömyyttä.

Päihdetyöhön kuuluu

  1. ohjaus ja neuvonta
  2. päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisille suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut
  3. muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut

Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.

 

Apua uudistuneen sosiaalihuoltolain tulkitsemiseen löytyy Sosiaalihuoltolain Soveltamisoppaasta täältä (STM julkaisuja 2017:5  päihdetyö ss.72-75).

  • Silloin kun rajanveto yksittäisissä palveluissa on vaikeaa, ratkaisevaa on lain mukaan asiakkaan etu ja lääketieteellinen hoidon tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa on sovellettava niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka asiakkaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. Esimerkiksi jos A-klinikalla tarjotaan sekä sosiaalityön tai -ohjauksen palveluja että päihderiippuvuuden hoitoa, kiireellisen ja kiireettömän hoidon on järjestyttävä asiakkaalle terveydenhuoltolain mukaisesti. Myös päihdehuollon laitoksissa toteutettu kuntoutus voi olla luonteeltaan sekä lääkinnällistä että sosiaalista kuntoutusta. Jos asiakas tarvitsee laitoshoitoa tai -kuntoutusta lääketieteellisin perustein, hoitoon tai kuntoutukseen on päästävä terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Esimerkkejä lääketieteellisistä perusteista ovat riippuvuuden vieroitushoito, psykososiaalinen hoito ja kuntoutus tai samanaikaisen mielenterveyden häiriön hoito. Asiakkaan edun mukaista ei ole, että palvelu luokitellaan sosiaalihuollon palveluksi, jotta hoitotakuuta ei tarvitsisi noudattaa (vertaa sivu 7, Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut).

  • Sosiaalihuollon päihdepalveluissa painopisteen tulee olla avohuollon palveluissa, joissa kehitetään päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultatiivisia työmuotoja. Myös riittävän pitkäaikaisen kuntouttavan palvelun järjestäminen katkaisuhoidon jälkeen on tärkeää. Koko kuntoutusprosessin kattavat sosiaalihuoltolain 39 §:n mukaiset asiakassuunnitelmat tukevat prosessin seuraamista ja asiakkaan kannalta vaikuttavien toimien valintaa (s.74).

 

Lisäksi terveydenhuoltolaissa on säädetty, että kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää ja poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (28§).

Päihdetyöhön kuuluu

  1. terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta
  2. päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus, hoito- ja kuntotuspalvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollossa päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa.

 

Päihdepalveluista säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa:

Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että

  • päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää
  • sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään hoitamaan riittävästi päihteiden ongelmakäyttäjiä
  • tarvittaessa tulee avun, tuen ja hoidon tarpeessa oleva asiakas ohjata erityispalvelujen piiriin.

Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia (3 § ja 6 §). Tarvittaessa on oikeus laitoskuntoutukseen.

 

Yksilön tarveperiaate hoitoon pääsyssä

Oikeus päihdehoitoon ja – kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 §:n perusteella:

  • päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen
  • palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella

Päihdehuollon keskeisiä periaatteita on, että palvelujen piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja että toiminassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia (8§).

 

Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta on säädetty STM:n asetuksessa 33/2008. Asetuksessa tarkoitettuun hoitoon sovelletaan lisäksi päihdehuoltolakia, potilaslakia ja hoitotakuusäännöksiä.