Kohtelu

Asiakkaana päihdehuollossa

Kunnan päihdepalveluja järjestetään sekä sosiaali- että terveystoimessa.  Asiakas voi olla myös vuorotellen tai samanaikaisesti asiakkaana molemmissa, jolloin voi tulla sovellettavaksi  sekä sosiaalihuollon asiakaslaki ja /tai potilaslaki.

Sosiaalihuollon asiakkuus

Sosiaalihuollon asiakaslain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Tavoitteena on myös edistää asiakkaan ja työntekijän sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin. Laki sisältää asiakkaan osallistumiseen ja oikeusturvaan littyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet.

Asiakaslaki velvoittaa selvittämään erilaiset palveluvaihtoehdot, jolloin on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu sekä yksilölliset tarpeet. Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus (7 §). Palvelusuunnitelmalla tuetaan asiakkaan omatoimista suoriutumista (ks myös päihdehuoltoasetuksen 2 §:n mukainen kuntoutussuunnitelma).

  • asiakkaan on hyvä ennen suunnitelman laatimista hankkia tarpeellisia lääkärinlausuntoja ja muita selvityksiä
  • ennen suunnitelman laatimista on selvitettävät asiakkaalle hänen oikeudet ja velvollisuudet sekä käytettävissä olevat vaihtoehdot
  • palvelutarpeen arviointi ei sinänsä johda palvelujen myöntämiseen, vaan palveluja on erikseen haettava
  • palvelujen järjestäminen edellyttää kuitenkin palvelusuunnitelman laatimista

Sosiaali- ja päihdehuoltoa koskevista etuuspäätöksistä saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ja valituksella (sosiaalihuolto, terveydenhuollon puolella muistutusmahdollisuus ja kantelu). Kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen tai kantelun (ks oikeusturvakeinoista).


Terveydenhuollon asiakkuus

Potilaslaki koskee koko terveydenhuoltoa sekä sosiaalihuollon laitoksissa annettavia terveydenhuollon palveluja. Laki sisältää potilaan hoitoon ja kohteluun sekä oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet.

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on  tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma, mistä tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja aikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa

  • potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, on häntä mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla
  • potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen kiireellinen hoito
  • kiireettömässä hoidossa noudatetaan ns hoitotakuuta (ks myös Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010; 2. korjattu painos STM 2014 Päihdeongelmien kiireetön hoito s 194)

Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen (ks oikeusturvakeinoista).