Itsemääräämisoikeus-, mielenterveys- ja päihdelainsäädännön valmistelu jatkuu

Itsemääräämisoikeutta vahvistavan lakikokonaisuuden valmistelu jatkuu:

Asiakas-  ja potilaslaki ei ehdi eduskuntaan tällä hallituskaudella. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään ajankohtaan.

Lue STM:n tiedote 11.10.2018 tästä.

 

Valmistelua seurataan tässä osiossa:

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta halutaan vahvistaa. Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä niin, että asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta on säädetty kattavasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla.

Uudistuksella tavoitellaan sitä, että rajoituksiin joudutaan turvautumaan mahdollisimman vähän. Tähän päästään vahvistamalla ennaltaehkäisevää työskentelytapaa ja moniammatillista yhteistyötä sekä parantamalla palveluja.

Ehdotus uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelulain muutoksista on lausunnolla 6.7.-7.9.2018. Mielenterveys- ja päihdetyötä koskevien pykälien valmistelu jatkuu vielä syksyyn, jolloin ne lähetetään lausunnolle.

Lue STM:n tiedote ja lausuntopyyntö 6.7.2018 tästä.


 

—–

Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut itsemääräämisoikeuslain valmistelua aikaisemman hallituksen esityksen pohjalta syksystä 2016.  Tarvittavat muutokset tehtäisiin myös mielenterveys- ja päihdehuoltoon:

Lue STM:n tiedote 21.9.2016 tästä.

—–

Katso mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamisesta 4.-5.5.2017 tästä.

—–

Katso Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009-2015 seurantakokous 6.9.2017  videot tästä .

—–

STM ylijohtaja Kirsi Varihila 27.1. 2018: Mielenterveys- ja päihdepalvelut kuntoon sote -uudistuksessa. 

—–

Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön kokonaisuudistusta hiotaan; valmistuu tänä vuonna:

Lue lisää STM:n uutinen 8.2.2018 tästä.

—–

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen lainsäädännöksi, jolla vahvistetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa:

Lue lisää STM:n tiedotteesta 25.4.2018 tästä. 

Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa ehdotetaan uutta Asiakas- ja potilaslakia: esittelydiat.

Ehdotukset lähetetään lausunnolle kesäkuussa. Kesäkuussa järjestetään myös työpaja ja muita kuulemisia.

Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2018 ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan pääosin vuonna 2020.

 

——

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019:

Hallitus on 16. helmikuuta hyväksynyt kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman vuosille 2017-2019. Ohjelma on järjestyksessään toinen, ja sen tavoitteena on edistää perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Ohjelma on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toimintaohjelmassa asetetaan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan painopisteet kuluvalle hallituskaudelle. Samalla määritetään konkreettisia tavoitteita ja toimia eri hallinnonaloille. Toimintaohjelman painopistealueina ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio.

Yhtenä painopistealueena on itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa (s. 74):

TOIMENPITEET

3.1 Itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveyspalveluissa

3.1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

a) Sisältö: Valmistellaan lainsäädäntöä: laki sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (ns. itsemääräämisoikeutta koskeva laki, IMO-laki).

Jatketaan laajemman itsemääräämislain valmistelua. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön muutostarpeita on muun muassa lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa ja päihdehuollossa, jotka aikaisemmassa IMO-lain valmistelussa jäivät pois.

Vahvistetaan ihmisoikeuksien toteutumista, asiakaskeskeisyyttä ja mahdollistetaan ihmisille omien valintojen tekeminen sekä vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta.

b) Oikeusperusta: perustuslain 7, 10, 14 ja 19 § sekä kansainväliset ihmisoikeussopimukset, EU:n perusoikeuskirjan 1, 2, 3, 7, 34, 36, 39 ja 40 artikla

c) Vastuuministeriö: sosiaali- ja terveysministeriö

d) Indikaattorit: hallituksen esityksen antaminen eduskuntaan vuoden 2017 aikana ja lain voimaantulo 2019

Ks koko ohjelma:

Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta 2017-2019

– – – – –

 

– – – – –

Aikaisempi hallituksen esitys ja työryhmän raportti:

Hallituksen esitys (HE 108/2014 vp) eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lain tarkoituksena olisi vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien tulisi edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista antamissaan palveluissa. Laissa säädettäisiin myös rajoitustoimenpiteiden käytölle asetettavista yleisistä edellytyksistä, muun ohella välttämättömyys- ja suhteellisuusvaatimuksista sekä ihmisarvon kunnioittamisesta.

Lue aikaisempi hallituksen esitys tästä  .

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus Työryhmän loppuraportti. STM:n Raportteja ja muistioita 2014:14