Hallitusohjelma tarttuu myös päihdeongelmista kärsivien palveluihin

Kesäkuun 3. päivä julkistettu hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” vuosille 2019-2023 sisältää monia tavoitteita, jotka koskevat päihdehoidon kehittämistä. 

Hallitusohjelmaa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä järjestöjen kuulemistilaisuudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ohjelman julkistamispäivänä. Moni puheenvuoron pitänyt kiitteli, että ohjelman laatijat ovat tunnistaneet sekä ennalta ehkäisevän, hoitavan ja kuntouttavan että haittoja vähentävän työn merkityksen päihteisiin liittyvien ongelmien hallinnassa.

Seuraavaksi poimintoja ohjelmasta päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja niissä esiintyvistä tämän hetkisistä ongelmista:

  1. Mielenterveys- ja päihdelakien uudistaminen jatkuu

Uudistaminen koskee erityisesti palveluja koskevaa lainsäädäntöä, jonka työstäminen alkoi edellisellä hallituskaudella. Tavoitteena on ollut turvata, että päihde- ja mielenterveyspalveluja annetaan niitä tarvitseville yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa.

Kokonaisuuteen on liittynyt asiakas- ja potilaslakien uudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeuksia palveluissa ja määritellä selkeästi itsemääräämisoikeuteen liittyvät rajoitukset. Prosesseja voi seurata päihdeasiamiestoiminnan sivuilla, jonne tulee niitä koskevaa ajantasaista tietoa. http://www.paihdeasiamies.fi/blog-post/itsemaaraamisoikeudesta/

  1. Laaditaan päihdestrategia ehkäisevän työn edistämiseksi sekä päihdepalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiseksi

Päihdepalveluiden asiakkaiden kannalta tärkeä tavoite on etenkin päihdepalvelukokonaisuuden yhteensovittaminen, johon kuuluvat ennalta ehkäisevät, kuntouttavat ja haittoja vähentävät palvelut.  Kaikkia näitä toimia ja palveluita tarvitaan tasapainoiseen päihdetyöhön, mutta yhteistyötä tai koordinaatiota näiden sektorien kesken ei aina ole. Sama koskee perus- ja erityispalveluiden toimintaa, joille molemmille kuuluu päihdeongelmien hoito.

Edunvalvonnassa näkyy, kuinka palveluiden puute tai niiden viivästyminen toisaalla aiheuttaa pahimmillaan kuormituksen toisaalla: esimerkiksi hidas vieroitukseen pääsy kuormittaa päivystyksiä ja ensihoitoa. Toisaalta päihdeongelmista kärsiviä ohjataan peruspalveluista herkästi erikoispalvelujen piiriin, vaikka vastuu ongelmien hoidosta kuuluu myös niille.

Asiakkaan hoitoa koskevien oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että palveluja tuottavilla kunnilla tai maakunnilla on käytössään riittävä valikko erilaisia palveluja avokuntoutuksesta laitoskuntoutukseen.

  1. Huumehoitoa tehostetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta

Eräs huumehoitoon liittynyt ongelma on ollut vieroitus- ja opioidikorvaushoidon pitkät arviointi- ja jonotusajat. Pääkaupunkiseudulla vieroitukseen voi joutua jonottamaan useamman viikon. Korvaushoidon arviointi voi taas kestää useamman kuukauden, jonka jälkeen alkaa vasta jonottaminen hoitoon, joka saattaa viedä useamman kuukauden. Vakavan päihdeongelman olleessa kyseessä tämä on pitkä aika.

Opioidikorvaushoidon toteutukseen liittyviä tyypillisiä ongelmia ovat olleet erilaiset hoitosopimusrikkomukset, joita on sanktioitu paikoitellen terveydenhuoltolain vastaisesti, kuten katkaisemalla potilaan hoito tai epäämällä tältä lääke. Toisaalta hoitokäytännöt vaihtelevat kunnittain, ja jopa klinikoittain, ja kokonaiskuvan muodostaminen on vaikeaa. Korvaushoitoa säätelevän asetuksen     ( 33/2008)  mukaan hoidon on perustuttava suunnitelmaan. jossa lääkehoidon lisäksi määritellään hoidon tavoite, potilaan muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Tässä on ollut paikoitellen puutteita varsinkin psykososiaalisen hoidon osalta.

Järjestöt ovat nostaneet esille myös huumeongelmaisten huonoa kohtelua palveluiden piirissä. Tähän ongelmaan on puututtava osana hallitusohjelmassa esiintyvää laajempaa tavoitetta parantaa palveluiden oikeudenmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta.

  1. Päihdeäitien ja päihdeperheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan

Pääsy tarpeen mukaisen avun, tuen ja hoidon tarpeen piiriin on turvattava lainsäädännön mukaisesti. Perustyössä, jota tehdään kunnissa ja maakunnissa, tärkeässä roolissa on etenkin eri palveluiden – päihdehoito, lastensuojelu ja perhepalvelut – välinen yhteistyö ja yhteneväinen käsitys perheen tilanteesta. Näin ehkäistään edunvalvonnassa näkyviä konflikteja. Asiakkaiden oikeuksien kannalta on tärkeää, että äitien ja perheiden seurantaan liittyvissä toimenpiteissä, kuten huumetestauksissa, huolehditaan perusoikeuksien toteutumisesta ja riittävästä tiedonsaannista

    5Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumista edistetään.

Asumiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat nostaneet epäkohtana esille asumisvaihtoehtojen ja kuntoutumista turvaavan riittävän turvallisen ja vakaan ympäristön puutteen. Myös päihde- ja asumispalveluiden tekemässä yhteistyössä on ollut puutteita ja jatkumo kuntoutuksesta asumiseen ei ole aina toiminut.

Hallitusohjelmassa on tavoite poistaa asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa. Tätä tulisi tukea panostamalla päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja riittävään resurssointiin. Varsinkin kaikkein pitkäkestoisin asunnottomuus on yhteydessä vakaviin päihdeongelmiin.

  1. Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin.

Tarkoitus on tiivistää etenkin poliisin hoitoon ohjausta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen ja rikoksentorjunnan välistä yhteistyötä. Hyvin toteutettuna tämä palvelee kaikkein vakavimmista päihdeongelmista kärsivien asiaa, joiden saamia sakkotuomioita muunnetaan tälle hetkellä vankeusrangaistuksiksi ilman riittävää tukea ja kuntoutusta.

Lopuksi: Perus- ja ihmisoikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen koskee myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä

Päihteet liittyvät monella tapaa laajempaan yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja syrjäytymiseen, joita istuva hallitus haluaa vähentää. Tällä hetkellä Suomen kehityksessä on paikoitellen huolestuttavia piirteitä, jotka tulisi ottaa vakavasti toimenpiteitä mietittäessä.

Kesäkuun alussa ilmestyneessä Euroopan huumevuosiraportissa kiinnitettiin huomiota Suomen huumausainekuolemiin, joihin kuolee maassamme suhteessa muuhun Eurooppaan paljon nuoria, alle 30-vuotiaita, ihmisiä. Huumeet ovat alle 30-vuotiaiden toiseksi yleisin kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että kuolemat ovat yhteydessä kasautuneeseen sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

Palveluiden kehittämisen lisäksi päihdeongelmat ja niihin puuttuminen on nähtävä perus- ja ihmisoikeuskysymyksinä. Päihdeongelmista kärsivillä on oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon eikä heitä saa syrjiä palveluissa tai sulkea niistä ulos päihteiden käyttönsä vuoksi. Hallitusohjelman kirjaukset perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisesta ja oikeudenloukkauksiin puuttumisesta koskevat myös heitä.

Riikka Perälä, VTT, päihdeasiamiestoiminnan kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori 18.6.2019