|
Oikeudesta sosiaaliturvaan (lait
löytyy http://www.finlex.fi )
Suomen perustuslain (1999/731)
toisessa luvussa ovat säännökset perusoikeuksista. Oikeudesta
sosiaaliturvaan säädetään 19 §:ssä:
Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19§ 1mom.)
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Tällä subjektiivisella oikeudella tarkoitetaan sellaista tulotasoa ja palveluja,
millä turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki,
minkä tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistää itsenäistä selviytymistä
(toimeentulolaki 1997/1412).
Päihdeasiakkaan huolenpito voi merkitä esim. oikeutta kiireelliseen sairaanhoitoon äkillisessä alkoholimyrkytystilanteessa tai huumeiden yliannostustapauksessa.
Oikeus sosiaalisten riskien aikaiseen toimeentuloon (19§ 2mom.)
Jokaiselle taataan lailla oikeus perustoimeentulon turvaan mm. sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella (sairausvakuutuslaki 1963/364,
laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
(2005/566). Myös näiltä osin päihdeongelmaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti muihin kansalaisiin nähden.
Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin (19§ 3mom.)
Julkisen vallan on turvattava kuten tarkemmin lailla säädetään, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut
ja edistettävä väestön terveyttä. Tehtävänä on myös edistää jokaisen
oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Perussäännökset kunnallisista terveyspalvelujärjestelmistä sisältyvät kansanterveyslakiin (1972/66) ja erikoissairaanhoitolakiin
(1989/1062). Kiireettömän hoidon järjestämisen enimmäisaikoja
koskevat, ns. hoitotakuu, kansanterveys-, erikoissairaanhoito-, potilas-
ja asiakasmaksulain muutokset tulivat voimaan 1.3.2005 (ks. tarkemmin lait
855-858/2004) Hoitoon pääsyn perusteista ja päihdeongelmien
kiireettömän hoidon järjestämisestä ks. tarkemmin www.stm.fi
-> Ajankohtaista -> hoitoon pääsy -> hoitoon pääsyn perusteet, koko
julkaisu pdf kohdasta -> aikuispsykiatria).
Päihdepalvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (1982/710)
ja päihdehuoltolaissa (1986/41). Mielenterveyspalveluista
säädetään mielenterveyslaissa (1990/1116) ja lastensuojelusta
lastensuojelulaissa (2007/417). Asunto-olojen kehittämisestä annetun
lain (1985/919) tavoitteena on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle
mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen.
Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa,
mikä luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään palveluun ja kohteluun
sosiaalihuollossa pyritään edistämään sosiaalihuollon asiakaslailla
(2000/812). Oikeudesta terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään
kohteluun säädetään potilaslaissa (1992/785 , ks. tark.
asiakaslait).
Muita perusoikeussäännöksiä (perustuslaki 1999/731)
Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (6 §), oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen ( 7 §), yksityiselämän suoja (10 §), sekä uskonnon ja omantunnon vapaus (11 §) sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (17 §) ovat perusoikeuksia, mitkä tulee myös huomioida päihdepalveluja järjestettäessä ja hoitosopimuksia tehtäessä.
Päihdepalvelut tulee olla saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Päihdeongelma koetaan vielä usein arkaluonteiseksi,
minkä vuoksi on erityisen tärkeää, että luottamuksellisuus hoidossa säilyy. Myös hoidon yhteydessä syntyneet asiakastiedot tulee säilyttää siten, että asiakkaan yksityisyys säilyy.
Oikeusturvaan (21 §) kuuluu oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä, tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea siihen muutosta kuten laissa tarkemmin säädetään. Oikeusturvakeinojen käyttäminen
(muutoksenhaku, muistutus, kantelu) ei saa heikentää asiakkaan/potilaan asemaa palvelujärjestelmässä.
Perusoikeuksien turvaaminen (22 §). Julkisen vallan on turvattava
perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutuminen.
|